PiiSami
(Ondatra zibethica)

Alunperin pohjoisamerikkalainen jyrsijä, jonka häntä sivulta litteä ja pituudeltaan noin 30..40 cm. Takajaloissa sillä on räpylät ja sen raajat sopivat hyvin sekä uimiseen että kaivamiseen. Laji tuotiin Suomeen vuonna 1919 ja nykyisin sitä tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kiima-aikaansa PiiSami viettää keväällä ja on arvokkaan turkkinsa ansiosta suurimman osan vuotta rauhoitettu.

PiiSamit viihtyvät lammissa ja järvissä sekä merenrannikon matalissa ruohikoissa ja hitaasti virtaavissa joissa. PiiSami elää ranta-alueen kasvillisuuden suojissa ja ui vain harvoin avovedessä. PiiSami liikkuu öisin ja viettää päivänsä pesässään. Ravinnokseen PiiSami käyttää yleisiä ranta- ja vesikasveja, erityisesti näiden meheviä oksia. Simpukat, ravut ja kotilot ovat PiiSamin mieliruokaa. PiiSami saattaa kalastellessaan aiheuttaa jonkin verran vahinkoa, mutta on pääasiassa harmiton kalakannoille. PiiSamin vihollisia ihmisen lisäksi ovat ketut, haukat ja pöllöt.

Torsti tietää

Voisitko selittää, mitä on aine nimeltään majavanhauste? Se mainitaan Kaari Utrion kirjassa Vaskilintu. Sen pitäisi elvttää vanhempikin mies kykeneväksi vuoteessa. Mistä sitä saa vai saako nykyään mistään? -Espoolainen-

Majavanhauste on majavan ja piisamin peräaukon erite (ei uloste), joka oli pakanallisessa Suomessa oikein kauppa-artikkeli. Sitä käytettiin lemmen nostatukseen ja esimerkiksi Hausjärven kerrotaan saaneen nimensä hauste-sanasta. Torsti ei ole varma, oliko siellä myynnissä haustetta vai käytettiinkö sitä siellä enemmän kuin muualla.

Helsingin Sanomat 2004

Piisami pelotteli uimareita

Vihainen piisami on pelotellut avantouimareita Lilla holmenin uintipaikalla Maarianhaminassa. Eläin on käyttäytynyt niin aggressiivisesti, että se jouduttiin pyytämään häkkiin ja kuljettamaan toisaalle.

- Kaikki alkoi uudenvuoden jälkeen. Ensimmäisellä kertaa se katosi nopeasti avannosta, kun lähestyin sitä. Se ilmeisesti ymmärsi, että kyse oli meidän avannosta, kertoi avantouimari Monika Jansson.

- Kun sitten seuraavana päivänä tulin uimaan huomasin, että piisami oli kerännyt leväkasan veteen johtavien portaiden taakse. Astuin alas portaita ja heti se sihisi tai puhisi sekä köyristi selkäänsä, kertoi Monika.

Hän yritti uudelleen alas avantoon, mutta sama toistui.

Piisami on kasvissyöjä, eikä moniruokainen, kuten rotat. Se ei yleensä ole erityisen kiinnostunut ihmisistä.

Ilta-Sanomat 28.1.2003

PiiSamia on päivitetty 01.03.2021