Merkistöjä

Sivulla listataan tavanomaisten ASCII-merkkien lisäksi vastaavat länsimaiset kirjaimet, morseaakkoset sekä näkövammaisten käyttämät braille-merkit. Sivulle saattaa tulla aikanaan myös tietoa muista merkistöistä ja niiden historiasta. Edessäsi on siis varsin sekava, mutta mahdollisesti myös hyödyllinen sivu... joka on vielä todellakin hieman työn alla...

ASCII-merkistö

ASCII-merkistö on perusta tietotekniikassa käytettäville merkistöille. Se käsittää yhteensä 128 merkkiä numeroituna välillä 0..127. Merkistöön on tehty lukuisia laajennuksia sekä muunnelmia johtuen eri kielien käyttämistä lukuisista erilaisista kirjoitusmerkeistä. Näistä laajennusten ja muunnelmien eroavaisuuksista saamma monesti nauttia saadessamme sähköpostia henkilöltä, jolla on käytössään eri merkistö kuin itsellämme.

Tietotekniikan alkuaikoina oli tarve pitää käytettyjen merkkien määrä rajallisena, joten päädyttiin 7-bittiseen eli 128 merkkiä sisältävään ASCII-merkistöön, joka ei sisällä esimerkiksi skandinaavisia merkkejä. Kaikki muistamme televisioruudusta nimet 'haemaelaeinen' ja 'toermaenen' eikä kyseisiin skandiversioihin voi olla törmäämättä vielä tänäkään päivänä.

ISO Latin 1 (ISO-8859-1)

ASCII ei tarjoa kaikkia tarvittavia merkkejä useimpien kielten esittämiseen, joten esimerkiksi skandinaavisten kielten esittämiseen tarvitaan hieman laajennettu merkistö. Tämän vuoksi kehitettiin standardikokonaisuus ISO-8859, joka perustuu lähes kaiken kattavaan 16-bittiseen (=65536 merkkiä) Unicode-merkistöön, mutta jokainen merkistö koostuu vain 256 merkistä. ISO Latin -merkistöt ovat lähestulkoon ASCII-merkistöä vastaavia, mutta sisältävät joitain kieliriippuvia laajennuksia ja poikkeuksia:

• ISO-8859-1 (Western, West European): Länsimainen, länsieurooppalainen
• ISO-8859-2 (Latin-2, Middle Europe): Keski-Eurooppa (mm. Tshekki, Slovaki, Unkari ja Puola)
• ISO-8859-3 (Southern Europe): Etelä-Eurooppa, Malta, Esperanto
• ISO-8859-4 (Latin-4, Northern Europe): Baltia (Viro, Latvia, Liettua ja Suomi)
• ISO-8859-5 (Cyrillic): Kyrillinen (harvoin käytetty)
• ISO-8859-6 (Arabic): Arabialainen (harvoin käytetty)
• ISO-8859-7 (Greek): Kreikka
• ISO-8859-8 (Hebrew and Yiddish): 
• ISO-8859-9 (Latin-5): Turkki
• ISO-8859-10 (Nordic):  Saami, Inuiitti, Islanti
• ISO-8859-11 (Thai):
• ISO-8859-12 (): Ei käytössä
• ISO-8859-13 (Latin-7): ISO-8859-4:n uudempi versio
• ISO-8859-14 (Celtic): 
• ISO-8859-15 (Latin-9): Sama kuin ISO-8859-1, mutta mukana euron merkki.
• ISO-8859-16 (Romanian and other languages): 

Windows-ympäristössä käytettävä merkistö ei perustu varsinaisesti mihinkään standardiin vaikka siitä ANSI tai ISO -liitteillä joskus puhutaankin. Windows-merkistöt ovat oma versio ISO Latin -laajennuksille ASCII-merkistöstä. Esimerkiksi tällä sivustolla käytetään Windows-1252 -merkistöä.

HTML Entiteetit

Osa erikoismerkeistä on HTML-kielessä kirjoitettava erityisellä entiteetti-merkinnällä (&xxxx;). Esimerkiksi &-merkki on korvattava merkkiyhdistelmällä &

Listan entiteeteistä löydät esimerkiksi täältä.

Morseaakkoset

Morseaakkoset ovat saaneet nimensä keksijänsä skotlantilais-amerikkalaisen taidemaalarin ja keksijän Samuel Morsen (1791 - 1872) mukaan. Morse sai idean lennättimestä vuonna 1832 matkustaessaan Atlantilla kohti Amerikkaa. 1800-luvun puolivälissä lennätin alkoi yleistyä pitkien matkojen viestivälineenä.

Järjestelmä on edelleen käytössä etenkin merellä, missä muut liikenneyhteydet eivät välttämättä toimi luotettavasti. Liikenteen nopeuttamiseksi käytettään erillisiä lyhenteitä, kuten kansainväliset Q-lyhenteet sekä lähinnä sotilaskäytössä olevat Z-lyhenteet. Q-lyhenteet löytyvät mm. Suomen Radioamatööriliiton sivuilta.

Braille

Näkövammaisille tarkoitetut braille-symbolit eli monelle tutumman pistekirjoituksen kehitti ranskalainen Louis Braille (1809 - 1852) vuonna 1825. Pistekirjoitus julkistettiin 1829 ja se hyväksyttiin viralliseen käyttöön 1844.

Merkit koostuvat kolme pistettä korkeasta ja kaksi pistettä leveästä matriisista. Merkin korkeus on noin 7 ja leveys 4 millimetriä. Pisteiden halkaisija on 1,5 millimetriä ja pisteiden keskipisteiden etäisyys 2,5 millimetriä. Kahden merkin väli etäisyys on vaakasuunnassa 3,75 mm ja pystysuunnassa 5,0 millimetriä (mitattuna reunimmaisten pisteiden keskeltä).

Numerot ja isot kirjaimet sekä esitetään kahden peräkkäisen merkin avulla. 

Käytetty merkistö vaihtelee erityisesti erikois- ja välimerkkien kohdalla jonkin verran eri kielten välillä.

Kanji merkit

Viimeistään tässä vaiheessa on syytä todeta, että tällä sivulla on varsin hupaisa syntyhistoria. Japanissa on yleisesti käytössä kaksi merkistöä, katakana ja kanji. Näistä jälkimmäiseen olen muinoin joutunut tutustumaan työni puolesta, joten sekin tällä sivulla  esitetään...

Kanji -merkistö...

Kuten ylläolevasta kuvasta helposti näkee, perustuu japanin kieli konsonantti-vokaali -tavurakenteeseen.

Merkistöt taulukossa

Taulukossa näkyvät kirjaimet riippuvat tietysti käyttämästäsi merkistöstä sekä fontista. Suomessa 128:n merkin ISO-646-SF -määrityksen mukaiset korjaukset on suluissa alemmalla rivillä. Taulukossa on ASCII-merkit 32-127, jonka jälkeen on lueteltu joitain muita perusmerkistöön kuulumattomia merkkejä, joille on vastine esim. pistekirjoituksessa.

Dec	Hex	ASCII	HTML	Morse	Braille
032	20		 
033	21	!
034	22	"	"
035	23	#
036	24	$
037	25	%
038	26	&	&
039	27	'	'
040	28	(
041	29	)
042	2A	*
043	2B	+
044	2C	,		_ _ . . _ _
045	2D	-
046	2E	.		. _ . _ . _
047	2F	/		_ . . _ .
048	30	0		_ _ _ _ _
049	31	1		. _ _ _ _
050	32	2		. . _ _ _
051	33	3		. . . _ _
052	34	4		. . . . _
053	35	5		. . . . .
054	36	6		_ . . . .
055	37	7		_ _ . . .
056	38	8		_ _ _ . .
057	39	9		_ _ _ _ .
058	3A	:		_ _ _ . . .
059	3B	;
060	3C	<	&lt;
061	3D	=
062	3E	>	&gt;
063	3F	?		. . _ _ . .
064	40	@
065	41	A		. _
066	42	B		_ . . .
067	43	C		_ . _ .
068	44	D		_ . .
069	45	E		.
070	46	F		. . _ .
071	47	G		_ _ .
072	48	H		. . . .
073	49	I		. .
074	4A	J		. _ _ _
075	4B	K		_ . _
076	4C	L		. _ . .
077	4D	M		_ _
078	4E	N		_ .
079	4F	O		_ _ _
080	50	P		. _ _ .
081	51	Q		_ _ . _
082	52	R		. _ .
083	53	S		. . .
084	54	T		_
085	55	U		. . _
086	56	V		. . . _
087	57	W		. _ _
088	58	X		_ . . _
089	59	Y		_ . _ _
090	5A	Z		_ _ . .
091	5B	[ (Ä)	&Auml;	. _ . _
092	5C	\ (Ö)	&Ouml;	_ _ _ .
093	5D	] (Å)	&Aring;	. _ _ . _
094	5E	^ (Ü)	&Uuml;
095	5F	_
096	60	`
097	61	a		. _
098	62	b		_ . . .
099	63	c		_ . _ .
100	64	d		_ . .
101	65	e		.
102	66	f		. . _ .
103	67	g		_ _ .
104	68	h		. . . .
105	69	i		. .
106	6A	j		. _ _ _
107	6B	k		_ . _
108	6C	l		. _ . .
109	6D	m		_ _
110	6E	n		_ .
111	6F	o		_ _ _
112	70	p		. _ _ .
113	71	q		_ _ . _
114	72	r		. _ .
115	73	s		. . .
116	74	t		_
117	75	u		. . _
118	76	v		. . . _
119	77	w		. _ _
120	78	x		_ . . _
121	79	y		_ . _ _
122	7A	z		_ _ . .
123	7B	{ (ä)	&auml;	. _ . _
124	7C	| (ö)	&ouml;	_ _ _ .
125	7D	} (å)	&aring;	. _ _ . _
126	7E	~ (ü)	&uuml;
127	7F	¦	&brvbar;
		ç	&ccedil;
		é	&eacute;
		à	&agrave;
		è	&egrave;
		ù	&ugrave;
		â (å)	&acirc;
		ê	&ecirc;
		î	&icirc;
		ô	&ocirc;
		û	&ucirc;
		ë	&euml;
		ï	&iuml;
		ü	&uuml;
		œ (ö)	&oelig;
		æ	&aelig;

Windows -ympäristössä halutun merkin saa ruutuun pitämällä Alt-näppäintä pohjassa, näppäilemällä desimaaliarvon ja päästämällä Alt-näppäimen. Riippuu luonnollisesti käytetystä merkistöstä, mikä merkki ruutuun ilmestyy.

Merkillisyyksiä on päivitelty 01.03.2021.