Teknistä akustiikkaa

Akustiikkaa

kaavat - taulukot - menetelmät - lait - luokitukset - lähteet

Johdanto

Tällä sivulla luodaan katsaus äänien maailmaan hieman teknisemmällä näkökulmalla. Sivulla on listattuna akustiikkaan liittyviä kaavoja sekä taulukoita, joista toivottavasti on hyötyä alan ammattilaisille. Toki niitä saa hyödyntää myös muut alasta kiinnostuneet. Sivun lopussa on erilaisia laskentasysteemejä erilaisten akustiikkaan liittyvien suureiden määrittämiseen. Lisäksi tiivistettynä löytyvät myös tärkeimmät alaan liittyvät lait, asetukset, määräykset sekä luokitukset.

Sivu on joiltain osin vielä työn alla eikä kaikki tieto ole ehkä ihan ajan tasalla!

Akustiikan kaavoja

Äänenpainetaso L_p [dB] määritellään äänenpaineen ja referenssipaineen p₀ = 20 µPa suhteen seuraavasti (200 Pa vastaa 140 dB)

Äänenpainetaso

Äänitehotaso L_W [dB] kuvaa äänilähteen ympäristöön säteilemää tehoa. Referenssitaso W₀ = 10^-12 W.

Äänitehotaso

Äänilähteen äänitehotason L_W aiheuttama äänitaso L_p etäisyyden r päässä saadaan yhtälöstä, missä A absorptioala ja Q on suuntaavuus, joka vapaassa kentässä on Q=1, puoliavaruudessa Q=2 jne. Sulkulauseen ensimmäinen termi liittyy suoraan ääneen ja jälkimmäinen jälkikaiuntaan.

Kaava

Äänennopeus v ilmassa lämpötilassa t [ºC] voidaan laskea seuraavan likiarvokaavan mukaan

v(t) = 331,3 + 0,6 × t

Suljetun suorakulmaisen tilan huoneresonanssit voidaan laskea seuraavalla kaavalla, missä f on resonanssitaajuus, p, q ja r = 0,1,2..., c äänennopeus sekä L, W ja H huoneen mitat.

Resonanssitaajuudet

Eräs akustiikan kannalta tärkeä resonaattori on Helmholz-resonaattori. Käytännön esimerkki tästä on jokaiselle varmasti tuttu pullo, jonka suulle puhaltamalla syntyy ääntä, jonka taajuus riippuu pullossa olevan ilman tilavuudesta.

Helmholz-resonaattorin periaate.

Resonaattorin resonanssitaajuus f_res saadaan seuraavalla kaavalla, missä c on äänennopeus, A kaulan poikkipinta-ala, l kaulan pituus ja V pullon tilavuus.

Itse asiassa kaulan ns. efektiivinen pituus on hieman pidempi, ja kaavassa tulisi käyttää korjattua pituutta l' = l + 0,8×(A)^½ .

Lisää kaavoituksia tulossa myöhemmin...

Akustiikan taulukoita

Seuraavassa on taulukoitu eräitä akustiikan kannalta keskeisiä suureita. Luvut ovat peräisin varsin sekalaisista lähteistä, joten niihin tulee suhtautua asianmukaisella kriittisyydellä.

Äänen nopeus väliaineessa

Äänen nopeus on suure, joka riippuu väliaineesta sekä sen lämpötilasta. Luvut ovat varsinkin kiinteissä aineissa suuntaa antavia.

väliaine	nopeus	väliaine	nopeus
ilma 0ºC (273 K)	331 m/s	vesi	1500 m/s
ilma 20ºC (293 K)	344 m/s	jää	3200 m/s
teräs	6100 m/s	kupari	5000 m/s
helium	970 m/s	vety	1270 m/s
lasi	5600 m/s	mineraalivilla	180 m/s

Taulukosta nähdään, että nopeus heliumissa on lähes kolminkertainen ilmaan nähden. Tämä selittää erään monelle tutun 'ilmapalloefektin', mutta en suosittele hengittämään mineraalivillaa miehisen bassoäänen saavuttamiseksi.

Absorptiokertoimia

Absorptiolla tarkoitetaan materiaalin kykyä "imeä" ääntä. Absorptio on riippuvainen taajuudesta ja on pääsääntöisesti suurempi korkeilla taajuuksilla. Absorptiokertoimeen vaikuttaa myös mm. materiaalin paksuus, kosteus ja tiiveys, joten alla olevia kertoimia voidaan pitää vain suuntaa antavina.

materiaali	125 Hz	250 Hz	500 Hz	1 kHz	2 kHz	4 kHz
betoni	0,02	0,02	0,03	0,04	0,05	0,05
teräs	0,05	0,10	0,10	0,10	0,07	0,02
puu	0,15	0,11	0,10	0,07	0,06	0,07
lasi	0,12	0,10	0,05	0,04	0,02	0,02
sora (150mm)	0,15	0,30	0,80	0,42	0,61	0,72
hiekka (125mm)	0,24	0,34	0,45	0,62	0,76	0,95
vesi	0,01	0,01	0,01	0,02	0,02	0,03
vaahtomuovi 50mm	0,15	0,35	0,70	0,90	1,00	1,00
vaahtomuovi 100mm	0,35	0,80	0,90	1,00	1,00	1,00
verhot laskostettuna	0,07	0,37	0,49	0,81	0,65	0,54

Valittaessa vaimennusmateriaalia johonkin tiettyyn kohteeseen, löytyy valmistajalta yleensä tarkat tiedot myös absorptiokertoimista. Yleensä valmistaja on mitannut absorptiokertoimet standardinmukaisesti, jolloin ne ovat myös vertailukelpoisia muiden kanssa.

Ilmaääneneristävyyksiä

Ilmaääneneristävyys kuvaa rakenteen ääneneristävyyttä.

materiaali	125 Hz	250 Hz	500 Hz	1 kHz	2 kHz	4 kHz	R_w	R_w+C	R_w+C_tr
betoni 50 mm	32	32	29	40	49	56
betoni 180 mm	46	48	53	61	64	63
kevytbetoni 70 mm	30	32	26	31	41	50	33	31	30
kipsilevy 13 mm	15	20	25	31	33	27	30	27	21
kipsilevy 2x13 mm, kiinni toisissaan	25	28	32	36	40	36
kipsilevy 2x13 mm, ilmaväli 70 mm	16	26	38	48	52	38
vaneri 10 mm	14	18	22	20	21	26
teräslevy 1 mm	13	17	22	29	32	35
lasi 3 mm	17	19	25	32	35	33
lasi 12 mm	27	31	36	38	27	47
ikkuna 8+6 mm, 100 mm väli	35	47	53	55	50	55
ovi, kovapuuta 54 mm	20	25	22	27	31	35

Ilmaääneneristävyys ilmoitetaan yleensä terssikaistoittain, mutta säästääkseni sormiani ja säilyttääkseni sivun havainnollisuuden, päätin laittaa tähän vain oktaavikaistoittain olevia arvoja. Saatan jossain vaiheessa kasata terssikaistoittain ilmoitettuja arvoja omalle sivulleen.

Liikennemelun yhteydessä käytettävät spektrisovitustermit

Rakenteiden eristävyys tieliikennemelua (R_w + C_tr) sekä lento- ja raideliikennemelua (R_w + C) vastaan ilmoitetaan seuraavilla spektrisovitustermeillä painotettuna.

Taajuus [Hz]	100	125	160	200	250	315	400	500	630	800	1000	1250	1600	2000	2500	3150
C_tr	-20	-20	-18	-16	-15	-14	-13	-12	-11	-9	-8	-9	-10	-11	-13	-15
C	-29	-26	-23	-21	-19	-17	-15	-13	-12	-11	-10	-9	-9	-9	-9	-9

Jos halutaan esimerkiksi ilmoittaa ikkunan eristävyys tieliikennemelua vastaan, on mitattu ilmaääneneristävyys sovitettava oheisen taulukon mukaisesti, jonka jälkeen terssikaistoittain olevat arvot summataan yhdeksi arvoksi R_w + C_tr.

Painotuskäyrät

Painotuskäyrien A, B ja C arvot terssikaistoittain. A-painotus on tarkoitettu vastaamaan ihmisen kuuloaistia ja se on kaikkein yleisimmin käytetty painotus. B-painotusta käytetään erittäin harvoin. C-painotus vastaa lähestulkoon painottamatonta (useimmat mittaukset tehdään taajuusalueella 100 Hz - 3150 Hz). Painotuskäyrät on esitetty myös kuvassa oikealla.

Taajuus [Hz]	A-painotus [dB]	B-painotus [dB]	C-painotus [dB]
10	-70,4	-38,2	-14,3
12,5	-63,4	-33,2	-11,2
16	-56,7	-28,5	-8,5
20	-50,5	-24,2	-6,2
25	-44,7	-20,4	-4,4
31,5	-39,4	-17,1	-3,0
40	-34,6	-14,2	-2,0
50	-30,2	-11,6	-1,3
63	-26,2	-9,3	-0,8
80	-22,5	-7,4	-0,5
100	-19,1	-5,6	-0,3
125	-16,1	-4,2	-0,2
160	-13,4	-3,0	-0,1
200	-10,9	-2,0	0
250	-8,6	-1,3	0
315	-6,6	-0,8	0
400	-4,8	-0,5	0
500	-3,2	-0,3	0
630	-1,9	-0,1	0
800	-0,8	0	0
1000	0	0	0
1250	0,6	0	0
1600	1,0	0	-0,1
2000	1,2	-0,1	-0,2
2500	1,3	-0,2	-0,3
3150	1,2	-0,4	-0,5
4000	1,0	-0,7	-0,8
5000	0,5	-1,2	-1,3
6300	-0,1	-1,9	-2,0
8000	-1,1	-2,9	-3,0
10000	-2,5	-4,3	-4,4
12500	-4,3	-6,1	-6,2
16000	-6,6	-8,4	-8,5
20000	-9,3	-11,1	-11,2

Mittauksissa yleisimmin käytetty alue 100 Hz .. 3150 Hz on merkitty taulukossa lihavoidulla. On olemassa myös muita painotuksia, kuten D ja A sekä AU, mutta nämä ovat jääneet lähinnä kokeiluasteelle. D-painotusta suunniteltiin voimakkaalle lentomelulle ja AU- ja U- painotusta ultraäänille (AU on yhdistetty A- ja U-painotus).

Laskentamenetelmiä

Akustiset suureet ovat yleensä luonteeltaan logaritmisia, mikä saattaa johtaa melko monimutkaisiin laskelmiin. Tilanne on kuitenkin monesti yksikertaisempi kuin miltä se saattaa aluksi näyttää. Osassa menetelmiä on kuvattu perusidea ja joissain on jopa tarjolla (tai tulossa) laskentapohja, jota voi vapaasti hyödyntää.

Desibelien peruslaskutoimitukset

Desibeliarvoilla laskiessa on syytä muistaa, että ekvivalenttitaso ja äänialtistustaso ovat tehosuureita.

Suhde	1	1,26	2	3	5	10
10lg()	0	1	3	5	7	10

Päissäänlaskuaan voi helpottaa myös muistamalla, että:

4 ×	= 2 × 2 ×	3 + 3 = 6 dB
8 ×	= 2 × 2 × 2 ×	3 + 3 + 3 = 9 dB
100 ×	= 10 × 10 ×	10 + 10 = 20 dB
1000 ×	= 10 × 10 × 10 ×	10 + 10 + 10 = 30dB

Suoritettaessa kahden äänenpainetason yhteenlaskua, tarvitaan periaatteessa myös tietoa summattavien signaalien koherenssista. Mikäli signaalit eivät ole koherentteja eli toisistaan riippuvia tapahtuu kahden tason summaaminen viereisen kuvan mukaisesti. Laskelman voi suorittaa myös oheisella laskurilla.

10lg( )

Muiden kuin meluasioiden kanssa saatetaan joutua tekemisiin myös 20-lg-suureiden kanssa...

Suhde	1	1,12	1,26	1,41	2	3	5	10
20lg()	0	1	2	3	6	10	14	20

Jälleen päissäänlaskuaan voi helpottaa muistamalla, että:

4 ×	= 2 × 2 ×	6 + 6 = 12 dB
8 ×	= 2 × 2 × 2 ×	6 + 6 + 6 = 18 dB
100 ×	= 10 × 10 ×	20 + 20 = 40 dB
1000 ×	= 10 × 10 × 10 ×	20 + 20 + 20 = 60dB

20lg( ) ... ???

Äänen tehotason määrittäminen

Äänen tehotasolla L_W tarkoitetaan äänilähteen ympäristöönsä säteilemää äänitehoa.

Etäisyysvaimennus

Äänen tehotaso L_W: Etäisyys r: Suuntaavuus Q:

Ulkokuoren ääneneristävyys

Mikäli asuinrakennus sijaitsee alueella, jossa auto- tai lentoliikenteen aiheuttama melu saattaa aiheuttaa säädettyjen meluarvojen ylittymisen (päivällä 35 dB ja yöllä 30 dB), on rakennukselle tai sen osalle annettu kaavamääräys ulkokuoren ääneneristävyydestä. Kaavamääräyksessä vaaditaan, että ulkokuoren ääneneristävyyden täytyy olla tie-, raide- tai lentoliikennettä vastaan vähintään 30 .. 40 dB. Alle 30 dB määräys ei yleensä ole tarpeen. Yli 40 dB määräys on jo niin suuri ettei sitä voida yleensä saavuttaa tavanomaisilla ikkunarakenteilla. Oheisen laskentapohjan tila täyttää 40 dB kaavamääräyksen, mutta lisäämällä parvekeoven (2,0 m²) annetulla eristävyydellä (37 dB) kokonaiseristävyys heikkenee jo huomattavasti.

Ikkunoissa ja ovissa eristävyydellä tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa liikennemeluun sovitettua ääneneristävyyttä ja laskelmissa on huomioitu niihin tehtävä 3 dB käyttökorjaus. Ikkunoiden ja ovien pinta-ala on itse vähennettävä ulkoseinän pinta-alasta. Kenttiä ei saa jättää tyhjiksi. Laskentapohjaa parannetaan kyllä jossain vaiheessa.

Jälkikaiunta-aika

Jälkikaiunta-ajalla T₆₀ tarkoitetaan aikaa, jona tilan äänenpainetaso vaimenee miljoonasosaan (-60 dB) alkuperäisestä.

Ilmaääneneristävyys

R_w

Askelääniluku

L'_n,w

Lait ja määräykset

Ääneneristävyyttä ja melua säätelevät erilaiset lait ja määräykset. Tässä yhteydessä on esitetty vain tiivistetyt versiot. Valitettavasti itselläni ei välttämättä ole hallussani uusimpia määräyksiä eikä niitä ole myöskään saatavana verkosta, joten osa tiedoista saattaa olla vanhentunutta.

Valtioneuvoston päätös n:o 993/1992

Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista, jota sovelletaan maankäytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä erilaisten lupamenettelyjen yhteydessä. Ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua eikä sitä sovelleta teollisuus-, katu- tai liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla.

	L_A,eq enintään
	Päivällä klo 7-22	Yöllä klo 22-7
Ulkona:
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet	55 dB	50 dB 45 dB¹
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet		45 dB
Sisällä:
Asuin-, potilas- ja majoitustilat	35 dB	30 dB
Opetus- ja kokoontumistilat	35 dB	-
Liike- ja toimistohuoneistot	45 dB	-

¹ Sovelletaan uusille alueille.
Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaista tai iskumaista, lisätään mittaus- tai laskentatuloksiin 5 dB.

Päätös kokonaisuudessaan (Finlex)

Rakentamismääräyskokoelma C1 (1998)

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu ja päivittyy aika ajoin ja akustiikan osalta viimeisin voimassa oleva on vuodelta 1998. Rakennuslupaa haettaessa rakennuksen on täytettävä sillä hetkellä voimassa olevat rakentamismääräykset. Lihavoidut arvot ovat määräyksiä, jotka ovat velvoittavia. Lihavoimattomat arvot ovat ohjeellisia, mutta tällöinkin ääniolosuhteiden tulee olla tilan käytöstä riippuen riittäviä.

Pienimmät sallitut ilmaääneneristävyyden R'_w arvot:

Asuinhuoneiston tai majoitustilan ja sitä ympäröivien tilojen välillä: R'_w > 55 dB
Asuinhuoneiston tai majoitustilan ja porraskäytävän välillä, kun välissä on ovi: R'_w > 39 dB
Potilashuoneiden välillä, kun välissä ei ole ovea: R'_w > 48 dB
Luokkahuoneiden välillä, kun niiden välissä ei ole ovea: R'_w > 44 dB

Suurimmat sallitut askelääniluvun L'_n,w arvot:

Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista keittiöön tai muuhun asuinhuoneistoon yleensä: L'_n,w < 53 dB
Uloskäytävästä asuinhuoneeseen: L'_n,w < 63 dB

Jälkikaiunta-ajan ohjearvot:

Porraskäytävässä, josta on sisäänkäynti vähintään kahteen huoneistoon: T₆₀ < 1,3 s
Ruokala: 1,0 < T₆₀ < 1,3 s
Luokkahuone tai vastaava: 0,6 < T₆₀ < 0,9 s
Voimistelusali tai uimahalli: 1,5 < T₆₀ < 2,0 s
Päiväkotien leikkihuoneet: T₆₀ < 0,6 s

Luokkahuoneissa on erityisen tärkeää puheen ymmärrettävyys. Kuulovammaisille suunnitelluissa tiloissa jälkikaiunta-ajan tulee olla tavanomaista luokkahuonetta alhaisempi.

Rakennuksen LVIS-laitteiden sekä niihin rinnastettavien laitteiden suurin sallittu äänitaso:

Asuinhuoneissa: L_A,eq,T < 28 dB ja L_A,max < 33 dB
Keittiössä: L_A,eq,T < 33 dB ja L_A,max < 38 dB
Ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihalla tai vastaavalla alueella: L_A,eq,T < 45 dB
Potilashuoneet, lasten lepohuoneet ja vastaavissa: L_A,eq,T < 28 dB ja L_A,max < 33 dB
Luokkahuoneissa, toimistoissa sekä vastaavissa tiloissa: L_A,eq,T < 33 dB ja L_A,max < 38 dB

Eli naapurin WC:n huuhtelusta ei toimenpiteen aikana saa syntyä keittiöön ekvivalenttitasoa, joka ylittää 33 dB eikä äänitaso saa missään vaiheessa nousta yli 38 dB. LVIS-laitteisiin rinnastetaan mm. hissit, vesi- ja viemärilaitteet, kompressorit, jäähdytyslaitteet ja lämmityslaitteet, siis käytännössä kaikki talotekniset laitteet tarkasteltavan asunnon ulkopuolella. Hotelleihin

Rakentamismääräyskokoelma C1 (1998) kokonaisuudessaan (Finlex)

STM Asumisterveysohje 2003:1 (s. 35 - 43)

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ohjeen, jossa säädellään erilaisia asumisterveyteen liittyviä raja-arvoja. Tässä yhteydessä keskitytään ainoastaan ohjeen meluun liittyviin ohjeistuksiin.

Huoneisto tai huonetila	L_Aeq,07-22	L_Aeq,22-07
Asuinhuoneet	35 dB	30 dB
Keittiö ja muut tilat	40 dB	40 dB
Potilashuoneet, majoitustilat, päiväkodit	35 dB	30 dB
Kokoontumis- ja opetustilat, joissa ei tarvita äänentoistoa.	35 dB	-
Muut kokoontumistilat	40 dB	-
Yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet	45 dB	-

Yöarvot koskevat pääsääntöisesti vain tiloja, joissa nukutaan.

Matalataajuisella melulla tarkoitetaan taajuusalueella 10 - 200 Hz olevia ääniä. Muusta taustamelusta erottuvat matalataajuiset äänet saattavat tuntua erittäin häiritseviltä, joten niitä varten on annettu omat ohjearvot.

Ohjearvot matalataajuiselle melulle terssikaistoittain.

Kaista / Hz	20	25	31,5	40	50	63	80	100	125	160	200
L_eq,1h / dB	74	64	56	49	44	42	40	38	36	34	32

Arvot ovat painottamattomia äänenpainetasoja vaikka joissain ohjeiden painoksissa toisin väitetäänkin. Päiväajan matalataajuiselle melulle voidaan soveltaa 5 dB korkeampia arvoja.

Asumisterveysohje kokonaisuudessaan (STM 2003)

EU direktiivi 2002/49/EY (Ympäristömeludirektiivi)

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat antaneet 25.6.2002 päätöksen ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta.

Direktiivissä melun haitallisuudelle on määritelty koko vuorokauden annosta kuvaava arvo eli ns. päivä-ilta-yö-melutaso L_den

missä siis kokonaiskuormitusta arvioitaessa ilta-ajan arvoja korostetaan 5 dB ja yöajan arvoja 10 dB. Oletusarvoisesti päiväaika on 07.00-19.00, ilta-aika 19.00-23.00 ja yöaika 23.00-07.00. Tarkastelu- ja mittauspiste sijaitsee noin neljän metrin korkeudella maan pinnasta eikä se saa koskaan olla alle 1,5 metrin korkeudella. Myöskään tarkasteltavan rakennuksen ulkoseinästä heijastuvaa ääntä ei oteta huomioon, mikä tarkoittaa 3 dB korjausta mittaustulokseen.

Direktiivi kokonaisuudessaan (html, josta puuttuu kuvat)
Valtioneuvoston asetus direktiivin käyttöönottamisesta (selkeämpi ja luettavampi)

Muut lait ja määräykset

Melua ja niiden aiheuttamia haittoja käsitellään myös mm. ympäristönsuojelu-, työsuojelu- ja ajoneuvolaissa sekä liikenteeseen liittyvissä asetuksissa. Lakien ja asetusten lisäksi myös kunnalliset järjestyssäännöt sekä ympäristökeskusten antamat määräykset on syytä pitää mielessä. Maalaisjärjen käyttö ei myöskään ole koskaan kiellettyä.

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86
Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004)

Luokitukset

Joskus tarvitaan parempia akustisia ominaisuuksia kuin voimassa olevat lait ja rakennusmääräykset edellyttävät. Tällöin voidaan käyttää vertailukohtana standardinmukaista akustista luokitusta.

SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus (2004)

Rakennusten akustinen luokitus SFS 5907 on suomalainen standardi, jossa rakennukset on jaettu neljään eri kriteerit täyttävään akustiseen luokkaan A, B, C ja D. A-luokka vastaa akustiikaltaan parasta tilaa, C-luokka vastaa nykyisiä rakennusmääräyksiä ja ohjearvoja. D-luokka on lähinnä ennen nykyisiä määräyksiä rakennetuille rakennuksille, mikäli niitä on tarvetta luokitella niiden akustisten ominaisuuksien osalta.

Ohessa on esitetty hieman tiivistetysti keskeisimmät akustiset suureet ja niiden raja-arvot kullekin luokalle.

Asunnot: Ilmaääneneristys Tila	Luokka A R'_w + C_50-3150	Luokka B R'_w + C_50-3150	Luokka C R'_w	Luokka D R'_w
Asuinhuoneiston ja rakennuksessa olevan liiketilan, ravintolan, autotallin tai muun meluisan tilan välillä	68 dB	63 dB	60 dB	60 dB
Asuinhuoneiston ja rakennuksessa olevan yökerhon, tanssiravintolan tai muun vastaavan tilan välillä	75 dB	75 dB	70 dB	70 dB
Kahden asuinhuoneiston välillä ja asuinhuoneiston ympäröivien tilojen välillä yleensä	63 dB	58 dB	55 dB	49 dB
Asuinhuoneiston ja toista huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi	44 dB	39 dB	39 dB	34 dB
Vähintään yhden asuinhuoneiston huoneeseen ja asuinhuoneiston muiden tilojen välillä	48 dB	43 dB

Myös Asumisterveysohjeessa annettujen ohjearvojen koskien matalataajuista melua sekä asuntoihin kuuluvaa musiikkimelua on toteuduttava.

Asunnot: Askeläänitaso Tila	Luokka A L'_n,w + C_I,50-2500	Luokka B L'_n,w + C_I,50-2500	Luokka C L'_n,w	Luokka D L'_n,w
Rakennuksessa olevasta liike-, toimisto-, ravintola- tai muusta meluisasta tilasta asuinhuoneistoon	43 dB	43 dB	49 dB	49 dB
Rakennuksessa olevasta tanssi- ravintolasta tai vastaavasta tilasta asuinhuoneistoon	33 dB	38 dB	43 dB	43 dB
Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista asuinhuoneeseen tai keittiöön yleensä	43 dB	49 dB	53 dB	63 dB
Toista huoneistoa palvelevasta uloskäytävästä asuinhuoneistoon	49 dB	53 dB	63 dB	68 dB
Asuinhuoneiston tiloista vähintään yhteen huoneeseen asuinhuoneiston sisällä	58 dB	63 dB

Vaativimmissa luokissa (A ja B) mittausalue on siirretty alkamaan 50 Hz taajuuskaistasta, kun normaalisti tarkastellaan taajuusaluetta 100 - 3150 Hz.

Asunnot: LVIS-melustasot Tila	Vaatimus	Luokka A	Luokka B	Luokka C	Luokka D
Asuinhuoneissa	L_A,eq,TL_A,max	24 dB 29 dB	24 dB 29 dB	28 dB 33 dB	30 dB 35 dB
Keittiössä	L_A,eq,TL_A,max	29 dB 34 dB	29 dB 34 dB	33 dB 38 dB	35 dB 40 dB
Ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai vastaavassa paikassa	L_A,eq,T	40 dB	40 dB	45 dB	45 dB

Luokkien A ja B raja-arvot ovat siis samat ja 4..5 dB rakentamismääräyskokoelman mukaisen luokan C arvoja tiukemmat.

Asunnot: Ulkoa tulevan melun tasot Tila	Vaatimus	Luokka A	Luokka B	Luokka C	Luokka D
Asuinhuoneissa	L_A,eq,7-22L_A,eq,22-7	25 dB 20 dB	30 dB 25 dB	35 dB 30 dB	35 dB 30 dB
Keittiössä	L_A,eq,7-22L_A,eq,22-7	30 dB 25 dB	35 dB 30 dB	35 dB 30 dB	35 dB 30 dB
Oleskelualueilla ulkona	L_A,eq,7-22L_A,eq,22-7	55 dB 50 dB	55 dB 50 dB	55 dB 50 dB	55 dB 50 dB

Varsinkin luokan A raja-arvot asuinhuoneissa saattavat osoittautua hankaliksi (tai kalliiksi) toteuttaa.

Luokituksesta tulee lisää tekstiä jossain vaiheessa...

Lähteitä ja kirjallisuutta

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003.
Finlex - Valtion säädöstietopankki, 10/2006.
Halme, A. & Seppänen, O. Ilmastoinnin äänitekniikkaa. Suomen LVI-liitto ry, Jyväskylä 2002.
Lahti, Tapio. Akustinen mittaustekniikka. Raportti 38 / Teknillinen korkeakoulu, Sähkötekniikan osasto, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio. TKK, Otaniemi, 1995.
Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki 1998.

Laskentapohjat on tehty harrastusmielessä ja kaikki vastuu niiden hyödyntämisestä jää käyttäjälle. Mikäli haluat virallisen laskelman esimerkiksi rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyydestä, kannattaa se teettää akustiikan ammattilaisella.

Ääniä on kuunneltu viimeksi 20.11.2022.