Teknistä akustiikkaa
Etusivu Tietosivut Huumori Harrastukset Valokuvia Linkit
 

Akustiikkaa

kaavat - taulukot - menetelmät - lait - luokitukset - lähteet

Johdanto

Tällä sivulla luodaan katsaus äänien maailmaan hieman teknisemmällä näkökulmalla. Sivulla on listattuna akustiikkaan liittyviä kaavoja sekä taulukoita, joista toivottavasti on hyötyä alan ammattilaisille. Toki niitä saa hyödyntää myös muut alasta kiinnostuneet. Sivun lopussa on erilaisia laskentasysteemejä erilaisten akustiikkaan liittyvien suureiden määrittämiseen. Lisäksi tiivistettynä löytyvät myös tärkeimmät alaan liittyvät lait, asetukset, määräykset sekä luokitukset.

Sivu on joiltain osin vielä työn alla eikä kaikki tieto ole ehkä ihan ajan tasalla!


Akustiikan kaavoja

Äänenpainetaso Lp [dB] määritellään äänenpaineen ja referenssipaineen p0 = 20 µPa suhteen seuraavasti (200 Pa vastaa 140 dB)

Äänenpainetaso

Äänitehotaso LW [dB] kuvaa äänilähteen ympäristöön säteilemää tehoa. Referenssitaso W0 = 10-12 W.

Äänitehotaso

Äänilähteen äänitehotason LW aiheuttama äänitaso Lp etäisyyden r päässä saadaan yhtälöstä, missä A absorptioala ja Q on suuntaavuus, joka vapaassa kentässä on Q=1, puoliavaruudessa Q=2 jne. Sulkulauseen ensimmäinen termi liittyy suoraan ääneen ja jälkimmäinen jälkikaiuntaan.

Kaava

Äänennopeus v ilmassa lämpötilassa t [ºC] voidaan laskea seuraavan likiarvokaavan mukaan

v(t) = 331,3 + 0,6 × t

Suljetun suorakulmaisen tilan huoneresonanssit voidaan laskea seuraavalla kaavalla, missä f on resonanssitaajuus, p, q ja r = 0,1,2..., c äänennopeus sekä L, W ja H huoneen mitat.

Resonanssitaajuudet

Eräs akustiikan kannalta tärkeä resonaattori on Helmholz-resonaattori. Käytännön esimerkki tästä on jokaiselle varmasti tuttu pullo, jonka suulle puhaltamalla syntyy ääntä, jonka taajuus riippuu pullossa olevan ilman tilavuudesta.


Helmholz-resonaattorin periaate.

Resonaattorin resonanssitaajuus fres saadaan seuraavalla kaavalla, missä c on äänennopeus, A kaulan poikkipinta-ala, l kaulan pituus ja V pullon tilavuus.

Itse asiassa kaulan ns. efektiivinen pituus on hieman pidempi, ja kaavassa tulisi käyttää korjattua pituutta l' = l + 0,8×(A)½ .

Lisää kaavoituksia tulossa myöhemmin...


Akustiikan taulukoita  top

Seuraavassa on taulukoitu eräitä akustiikan kannalta keskeisiä suureita. Luvut ovat peräisin varsin sekalaisista lähteistä, joten niihin tulee suhtautua asianmukaisella kriittisyydellä.

Äänen nopeus väliaineessa

Äänen nopeus on suure, joka riippuu väliaineesta sekä sen lämpötilasta. Luvut ovat varsinkin kiinteissä aineissa suuntaa antavia.

väliaine nopeus väliaine nopeus
ilma 0ºC (273 K) 331 m/s vesi 1500 m/s
ilma 20ºC (293 K) 344 m/s jää 3200 m/s
teräs 6100 m/s kupari 5000 m/s
helium 970 m/s vety 1270 m/s
lasi 5600 m/s mineraalivilla 180 m/s

Taulukosta nähdään, että nopeus heliumissa on lähes kolminkertainen ilmaan nähden. Tämä selittää erään monelle tutun 'ilmapalloefektin', mutta en suosittele hengittämään mineraalivillaa miehisen bassoäänen saavuttamiseksi.

Absorptiokertoimia

Absorptiolla tarkoitetaan materiaalin kykyä "imeä" ääntä. Absorptio on riippuvainen taajuudesta ja on pääsääntöisesti suurempi korkeilla taajuuksilla. Absorptiokertoimeen vaikuttaa myös mm. materiaalin paksuus, kosteus ja tiiveys, joten alla olevia kertoimia voidaan pitää vain suuntaa antavina.

materiaali 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 kHz 2 kHz 4 kHz
betoni 0,02 0,02 0,03 0,04 0,05 0,05
teräs 0,05 0,10 0,10 0,10 0,07 0,02
puu 0,15 0,11 0,10 0,07 0,06 0,07
lasi 0,12 0,10 0,05 0,04 0,02 0,02
sora (150mm) 0,15 0,30 0,80 0,42 0,61 0,72
hiekka (125mm) 0,24 0,34 0,45 0,62 0,76 0,95
vesi 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03
vaahtomuovi 50mm 0,15 0,35 0,70 0,90 1,00 1,00
vaahtomuovi 100mm 0,35 0,80 0,90 1,00 1,00 1,00
verhot laskostettuna 0,07 0,37 0,49 0,81 0,65 0,54

Valittaessa vaimennusmateriaalia johonkin tiettyyn kohteeseen, löytyy valmistajalta yleensä tarkat tiedot myös absorptiokertoimista. Yleensä valmistaja on mitannut absorptiokertoimet standardinmukaisesti, jolloin ne ovat myös vertailukelpoisia muiden kanssa.

Ilmaääneneristävyyksiä

Ilmaääneneristävyys kuvaa rakenteen ääneneristävyyttä.

materiaali 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 kHz 2 kHz 4 kHz Rw Rw+C Rw+Ctr
betoni 50 mm 32 32 29 40 49 56      
betoni 180 mm 46 48 53 61 64 63      
kevytbetoni 70 mm 30 32 26 31 41 50 33 31 30
kipsilevy 13 mm 15 20 25 31 33 27 30 27 21
kipsilevy 2x13 mm, kiinni toisissaan 25 28 32 36 40 36      
kipsilevy 2x13 mm, ilmaväli 70 mm 16 26 38 48 52 38      
vaneri 10 mm 14 18 22 20 21 26      
teräslevy 1 mm 13 17 22 29 32 35      
lasi 3 mm 17 19 25 32 35 33      
lasi 12 mm 27 31 36 38 27 47      
ikkuna 8+6 mm, 100 mm väli 35 47 53 55 50 55      
ovi, kovapuuta 54 mm 20 25 22 27 31 35      

Ilmaääneneristävyys ilmoitetaan yleensä terssikaistoittain, mutta säästääkseni sormiani ja säilyttääkseni sivun havainnollisuuden, päätin laittaa tähän vain oktaavikaistoittain olevia arvoja. Saatan jossain vaiheessa kasata terssikaistoittain ilmoitettuja arvoja omalle sivulleen.

Liikennemelun yhteydessä käytettävät spektrisovitustermit

Rakenteiden eristävyys tieliikennemelua (Rw + Ctr) sekä lento- ja raideliikennemelua (Rw + C) vastaan ilmoitetaan seuraavilla spektrisovitustermeillä painotettuna.

Taajuus [Hz]

100

125

160

200

250

315

400

500

630

800

1000

1250

1600

2000

2500

3150

Ctr

-20

-20

-18

-16

-15

-14

-13

-12

-11

-9

-8

-9

-10

-11

-13

-15

C

-29

-26

-23

-21

-19

-17

-15

-13

-12

-11

-10

-9

-9

-9

-9

-9

Jos halutaan esimerkiksi ilmoittaa ikkunan eristävyys tieliikennemelua vastaan, on mitattu ilmaääneneristävyys sovitettava oheisen taulukon mukaisesti, jonka jälkeen terssikaistoittain olevat arvot summataan yhdeksi arvoksi Rw + Ctr.

Painotuskäyrät

Painotuskäyrien A, B ja C arvot terssikaistoittain. A-painotus on tarkoitettu vastaamaan ihmisen kuuloaistia ja se on kaikkein yleisimmin käytetty painotus. B-painotusta käytetään erittäin harvoin. C-painotus vastaa lähestulkoon painottamatonta (useimmat mittaukset tehdään taajuusalueella 100 Hz - 3150 Hz). Painotuskäyrät on esitetty myös kuvassa oikealla.Painotuskäyrät

Taajuus [Hz]

A-painotus [dB] B-painotus [dB] C-painotus [dB]
10 -70,4 -38,2 -14,3
12,5 -63,4 -33,2 -11,2
16 -56,7 -28,5 -8,5
20 -50,5 -24,2 -6,2
25 -44,7 -20,4 -4,4
31,5 -39,4 -17,1 -3,0
40 -34,6 -14,2 -2,0
50 -30,2 -11,6 -1,3
63 -26,2 -9,3 -0,8
80 -22,5 -7,4 -0,5
100 -19,1 -5,6 -0,3
125 -16,1 -4,2 -0,2
160 -13,4 -3,0 -0,1
200 -10,9 -2,0 0
250 -8,6 -1,3 0
315 -6,6 -0,8 0
400 -4,8 -0,5 0
500 -3,2 -0,3 0
630 -1,9 -0,1 0
800 -0,8 0 0
1000 0 0 0
1250 0,6 0 0
1600 1,0 0 -0,1
2000 1,2 -0,1 -0,2
2500 1,3 -0,2 -0,3
3150 1,2 -0,4 -0,5
4000 1,0 -0,7 -0,8
5000 0,5 -1,2 -1,3
6300 -0,1 -1,9 -2,0
8000 -1,1 -2,9 -3,0
10000 -2,5 -4,3 -4,4
12500 -4,3 -6,1 -6,2
16000 -6,6 -8,4 -8,5
20000 -9,3 -11,1 -11,2

Mittauksissa yleisimmin käytetty alue 100 Hz .. 3150 Hz on merkitty taulukossa lihavoidulla. On olemassa myös muita painotuksia, kuten D ja A sekä AU, mutta nämä ovat jääneet lähinnä kokeiluasteelle. D-painotusta suunniteltiin voimakkaalle lentomelulle ja AU- ja U- painotusta ultraäänille (AU on yhdistetty A- ja U-painotus).


Laskentamenetelmiä  top

Akustiset suureet ovat yleensä luonteeltaan logaritmisia, mikä saattaa johtaa melko monimutkaisiin laskelmiin. Tilanne on kuitenkin monesti yksikertaisempi kuin miltä se saattaa aluksi näyttää. Osassa menetelmiä on kuvattu perusidea ja joissain on jopa tarjolla (tai tulossa) laskentapohja, jota voi vapaasti hyödyntää.

Desibelien peruslaskutoimitukset

Desibeliarvoilla laskiessa on syytä muistaa, että ekvivalenttitaso ja äänialtistustaso ovat tehosuureita.

Suhde 1 1,26 2 3 5 10
10lg() 0 1 3 5 7 10

Päissäänlaskuaan voi helpottaa myös muistamalla, että:

4 × = 2 × 2 × 3 + 3 = 6 dB
8 × = 2 × 2 × 2 × 3 + 3 + 3 = 9 dB
100 × = 10 × 10 × 10 + 10 = 20 dB
1000 × = 10 × 10 × 10 × 10 + 10 + 10 = 30dB

Suoritettaessa kahden äänenpainetason yhteenlaskua, tarvitaan periaatteessa myös tietoa summattavien signaalien koherenssista. Mikäli signaalit eivät ole koherentteja eli toisistaan riippuvia tapahtuu kahden tason summaaminen viereisen kuvan mukaisesti. Laskelman voi suorittaa myös oheisella laskurilla.

10lg( )

Taso 1:    dB
Taso 2: dB
Kokonaistaso: dB

Muiden kuin meluasioiden kanssa saatetaan joutua tekemisiin myös 20-lg-suureiden kanssa...

Suhde 1 1,12 1,26 1,41 2 3 5 10
20lg() 0 1 2 3 6 10 14 20

Jälleen päissäänlaskuaan voi helpottaa muistamalla, että:

4 × = 2 × 2 × 6 + 6 = 12 dB
8 × = 2 × 2 × 2 × 6 + 6 + 6 = 18 dB
100 × = 10 × 10 × 20 + 20 = 40 dB
1000 × = 10 × 10 × 10 × 20 + 20 + 20 = 60dB

20lg( ) ... ???

Taso 1:    dB
Taso 2: dB
Kokonaistaso: dB

 

Äänen tehotason määrittäminen

Äänen tehotasolla LW tarkoitetaan äänilähteen ympäristöönsä säteilemää äänitehoa.

 

Etäisyysvaimennus

Äänen tehotaso LW:  Etäisyys r:  Suuntaavuus Q: 

 

Ulkokuoren ääneneristävyys

Mikäli asuinrakennus sijaitsee alueella, jossa auto- tai lentoliikenteen aiheuttama melu saattaa aiheuttaa säädettyjen meluarvojen ylittymisen (päivällä 35 dB ja yöllä 30 dB), on rakennukselle tai sen osalle annettu kaavamääräys ulkokuoren ääneneristävyydestä. Kaavamääräyksessä vaaditaan, että ulkokuoren ääneneristävyyden täytyy olla tie-, raide- tai lentoliikennettä vastaan vähintään 30 .. 40 dB. Alle 30 dB määräys ei yleensä ole tarpeen. Yli 40 dB määräys on jo niin suuri ettei sitä voida yleensä saavuttaa tavanomaisilla ikkunarakenteilla. Oheisen laskentapohjan tila täyttää 40 dB kaavamääräyksen, mutta lisäämällä parvekeoven (2,0 m2) annetulla eristävyydellä (37 dB) kokonaiseristävyys heikkenee jo huomattavasti.

Huoneen pinta-ala: m2
Ulkoseinän pinta-ala: m2 ja eristävyys: dB
Ikkunoiden pinta-ala: m2 ja eristävyys: dB
Ovien pinta-ala: m2 ja eristävyys: dB
Ulkokuoren kokonaiseristävyys: dB

Ikkunoissa ja ovissa eristävyydellä tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa liikennemeluun sovitettua ääneneristävyyttä ja laskelmissa on huomioitu niihin tehtävä 3 dB käyttökorjaus. Ikkunoiden ja ovien pinta-ala on itse vähennettävä ulkoseinän pinta-alasta. Kenttiä ei saa jättää tyhjiksi. Laskentapohjaa parannetaan kyllä jossain vaiheessa.

Jälkikaiunta-aika

Jälkikaiunta-ajalla T60 tarkoitetaan aikaa, jona tilan äänenpainetaso vaimenee miljoonasosaan (-60 dB) alkuperäisestä.

Ilmaääneneristävyys

Rw

Askelääniluku

L'n,w


Lait ja määräykset  top

Ääneneristävyyttä ja melua säätelevät erilaiset lait ja määräykset. Tässä yhteydessä on esitetty vain tiivistetyt versiot. Valitettavasti itselläni ei välttämättä ole hallussani uusimpia määräyksiä eikä niitä ole myöskään saatavana verkosta, joten osa tiedoista saattaa olla vanhentunutta.

Valtioneuvoston päätös n:o 993/1992

Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista, jota sovelletaan maankäytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä erilaisten lupamenettelyjen yhteydessä. Ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua eikä sitä sovelleta teollisuus-, katu- tai liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla.

  LA,eq enintään
Päivällä
klo 7-22
Yöllä
klo 22-7
Ulkona:    
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB
45 dB1
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet   45 dB
Sisällä:    
Asuin-, potilas- ja majoitustilat 35 dB 30 dB
Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB -
Liike- ja toimistohuoneistot 45 dB -

1 Sovelletaan uusille alueille.
Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaista tai iskumaista, lisätään mittaus- tai laskentatuloksiin 5 dB.

Päätös kokonaisuudessaan (Finlex)

Rakentamismääräyskokoelma C1 (1998)

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu ja päivittyy aika ajoin ja akustiikan osalta viimeisin voimassa oleva on vuodelta 1998. Rakennuslupaa haettaessa rakennuksen on täytettävä sillä hetkellä voimassa olevat rakentamismääräykset. Lihavoidut arvot ovat määräyksiä, jotka ovat velvoittavia. Lihavoimattomat arvot ovat ohjeellisia, mutta tällöinkin ääniolosuhteiden tulee olla tilan käytöstä riippuen riittäviä.

Pienimmät sallitut ilmaääneneristävyyden R'w arvot:

  • Asuinhuoneiston tai majoitustilan ja sitä ympäröivien tilojen välillä: R'w > 55 dB
  • Asuinhuoneiston tai majoitustilan ja porraskäytävän välillä, kun välissä on ovi: R'w > 39 dB
  • Potilashuoneiden välillä, kun välissä ei ole ovea: R'w > 48 dB
  • Luokkahuoneiden välillä, kun niiden välissä ei ole ovea: R'w > 44 dB

Suurimmat sallitut askelääniluvun L'n,w arvot:

  • Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista keittiöön tai muuhun asuinhuoneistoon yleensä: L'n,w < 53 dB
  • Uloskäytävästä asuinhuoneeseen: L'n,w < 63 dB

Jälkikaiunta-ajan ohjearvot:

  • Porraskäytävässä, josta on sisäänkäynti vähintään kahteen huoneistoon: T60 < 1,3 s
  • Ruokala: 1,0 < T60 < 1,3 s
  • Luokkahuone tai vastaava: 0,6 < T60 <  0,9 s
  • Voimistelusali tai uimahalli: 1,5 < T60 <  2,0 s
  • Päiväkotien leikkihuoneet: T60 < 0,6 s

Luokkahuoneissa on erityisen tärkeää puheen ymmärrettävyys. Kuulovammaisille suunnitelluissa tiloissa jälkikaiunta-ajan tulee olla tavanomaista luokkahuonetta alhaisempi.

Rakennuksen LVIS-laitteiden sekä niihin rinnastettavien laitteiden suurin sallittu äänitaso:

  • Asuinhuoneissa: LA,eq,T < 28 dB ja LA,max < 33 dB
  • Keittiössä: LA,eq,T < 33 dB ja LA,max < 38 dB
  • Ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihalla tai vastaavalla alueella: LA,eq,T < 45 dB
  • Potilashuoneet, lasten lepohuoneet ja vastaavissa: LA,eq,T < 28 dB ja LA,max < 33 dB
  • Luokkahuoneissa, toimistoissa sekä vastaavissa tiloissa: LA,eq,T < 33 dB ja LA,max < 38 dB

Eli naapurin WC:n huuhtelusta ei toimenpiteen aikana saa syntyä keittiöön ekvivalenttitasoa, joka ylittää 33 dB eikä äänitaso saa missään vaiheessa nousta yli 38 dB. LVIS-laitteisiin rinnastetaan mm. hissit, vesi- ja viemärilaitteet, kompressorit, jäähdytyslaitteet ja lämmityslaitteet, siis käytännössä kaikki talotekniset laitteet tarkasteltavan asunnon ulkopuolella. Hotelleihin

Rakentamismääräyskokoelma C1 (1998) kokonaisuudessaan (Finlex)

STM Asumisterveysohje 2003:1 (s. 35 - 43)

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ohjeen, jossa säädellään erilaisia asumisterveyteen liittyviä raja-arvoja. Tässä yhteydessä keskitytään ainoastaan ohjeen meluun liittyviin ohjeistuksiin.

Huoneisto tai huonetila LAeq,07-22 LAeq,22-07
Asuinhuoneet 35 dB 30 dB
Keittiö ja muut tilat 40 dB 40 dB
Potilashuoneet, majoitustilat, päiväkodit 35 dB 30 dB
Kokoontumis- ja opetustilat, joissa ei tarvita äänentoistoa. 35 dB -
Muut kokoontumistilat 40 dB -
Yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 dB -

Yöarvot koskevat pääsääntöisesti vain tiloja, joissa nukutaan.

Matalataajuisella melulla tarkoitetaan taajuusalueella 10 - 200 Hz olevia ääniä. Muusta taustamelusta erottuvat matalataajuiset äänet saattavat tuntua erittäin häiritseviltä, joten niitä varten on annettu omat ohjearvot.

Ohjearvot matalataajuiselle melulle terssikaistoittain.

Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
Leq,1h / dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

Arvot ovat painottamattomia äänenpainetasoja vaikka joissain ohjeiden painoksissa toisin väitetäänkin. Päiväajan matalataajuiselle melulle voidaan soveltaa 5 dB korkeampia arvoja.

Asumisterveysohje kokonaisuudessaan (STM 2003)

EU direktiivi 2002/49/EY (Ympäristömeludirektiivi)

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat antaneet 25.6.2002 päätöksen ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta.

Direktiivissä melun haitallisuudelle on määritelty koko vuorokauden annosta kuvaava arvo eli ns. päivä-ilta-yö-melutaso Lden

missä siis kokonaiskuormitusta arvioitaessa ilta-ajan arvoja korostetaan 5 dB ja yöajan arvoja 10 dB. Oletusarvoisesti päiväaika on 07.00-19.00, ilta-aika 19.00-23.00 ja yöaika 23.00-07.00. Tarkastelu- ja mittauspiste sijaitsee noin neljän metrin korkeudella maan pinnasta eikä se saa koskaan olla alle 1,5 metrin korkeudella. Myöskään tarkasteltavan rakennuksen ulkoseinästä heijastuvaa ääntä ei oteta huomioon, mikä tarkoittaa 3 dB korjausta mittaustulokseen.

Direktiivi kokonaisuudessaan (html, josta puuttuu kuvat)
Valtioneuvoston asetus direktiivin käyttöönottamisesta (selkeämpi ja luettavampi)

Muut lait ja määräykset

Melua ja niiden aiheuttamia haittoja käsitellään myös mm. ympäristönsuojelu-, työsuojelu- ja ajoneuvolaissa sekä liikenteeseen liittyvissä asetuksissa. Lakien ja asetusten lisäksi myös kunnalliset järjestyssäännöt sekä ympäristökeskusten antamat määräykset on syytä pitää mielessä. Maalaisjärjen käyttö ei myöskään ole koskaan kiellettyä.

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 
Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) 


Luokitukset  top

Joskus tarvitaan parempia akustisia ominaisuuksia kuin voimassa olevat lait ja rakennusmääräykset edellyttävät. Tällöin voidaan käyttää vertailukohtana standardinmukaista akustista luokitusta.

SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus (2004)

Rakennusten akustinen luokitus SFS 5907 on suomalainen standardi, jossa rakennukset on jaettu neljään eri kriteerit täyttävään akustiseen luokkaan A, B, C ja D. A-luokka vastaa akustiikaltaan parasta tilaa, C-luokka vastaa nykyisiä rakennusmääräyksiä ja ohjearvoja. D-luokka on lähinnä ennen nykyisiä määräyksiä rakennetuille rakennuksille, mikäli niitä on tarvetta luokitella niiden akustisten ominaisuuksien osalta.

Ohessa on esitetty hieman tiivistetysti keskeisimmät akustiset suureet ja niiden raja-arvot kullekin luokalle.

Asunnot: Ilmaääneneristys
Tila
Luokka A
R'w + C50-3150
Luokka B
R'w + C50-3150
Luokka C
R'w
Luokka D
R'w
Asuinhuoneiston ja rakennuksessa olevan liiketilan, ravintolan, autotallin tai muun meluisan tilan välillä 68 dB 63 dB 60 dB 60 dB
Asuinhuoneiston ja rakennuksessa olevan yökerhon, tanssiravintolan tai muun vastaavan tilan välillä 75 dB 75 dB 70 dB 70 dB
Kahden asuinhuoneiston välillä ja asuinhuoneiston ympäröivien tilojen välillä yleensä 63 dB 58 dB 55 dB 49 dB
Asuinhuoneiston ja toista huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi 44 dB 39 dB 39 dB 34 dB
Vähintään yhden asuinhuoneiston huoneeseen ja  asuinhuoneiston muiden tilojen välillä 48 dB 43 dB    

Myös Asumisterveysohjeessa annettujen ohjearvojen koskien matalataajuista melua sekä asuntoihin kuuluvaa musiikkimelua on toteuduttava.

Asunnot: Askeläänitaso
Tila
Luokka A
L'n,w + CI,50-2500
Luokka B
L'n,w + CI,50-2500
Luokka C
L'n,w
Luokka D
L'n,w
Rakennuksessa olevasta liike-, toimisto-, ravintola- tai muusta meluisasta tilasta asuinhuoneistoon 43 dB 43 dB 49 dB 49 dB
Rakennuksessa olevasta tanssi- ravintolasta tai vastaavasta tilasta asuinhuoneistoon 33 dB 38 dB 43 dB 43 dB
Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista asuinhuoneeseen tai keittiöön yleensä 43 dB 49 dB 53 dB 63 dB
Toista huoneistoa palvelevasta uloskäytävästä asuinhuoneistoon 49 dB 53 dB 63 dB 68 dB
Asuinhuoneiston tiloista vähintään yhteen huoneeseen asuinhuoneiston sisällä 58 dB 63 dB    

Vaativimmissa luokissa (A ja B) mittausalue on siirretty alkamaan 50 Hz taajuuskaistasta, kun normaalisti tarkastellaan taajuusaluetta 100 - 3150 Hz.

Asunnot: LVIS-melustasot
Tila
Vaatimus Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D
Asuinhuoneissa LA,eq,T
LA,max
24 dB
29 dB
24 dB
29 dB
28 dB
33 dB
30 dB
35 dB
Keittiössä LA,eq,T
LA,max
29 dB
34 dB
29 dB
34 dB
33 dB
38 dB
35 dB
40 dB
Ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla tai vastaavassa paikassa LA,eq,T 40 dB 40 dB 45 dB 45 dB

Luokkien A ja B raja-arvot ovat siis samat ja 4..5 dB rakentamismääräyskokoelman mukaisen luokan C arvoja tiukemmat.

Asunnot: Ulkoa tulevan melun tasot
Tila
Vaatimus Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D
Asuinhuoneissa LA,eq,7-22
LA,eq,22-7
25 dB
20 dB
30 dB
25 dB
35 dB
30 dB
35 dB
30 dB
Keittiössä LA,eq,7-22
LA,eq,22-7
30 dB
25 dB
35 dB
30 dB
35 dB
30 dB
35 dB
30 dB
Oleskelualueilla ulkona LA,eq,7-22
LA,eq,22-7
55 dB
50 dB
55 dB
50 dB
55 dB
50 dB
55 dB
50 dB

Varsinkin luokan A raja-arvot asuinhuoneissa saattavat osoittautua hankaliksi (tai kalliiksi) toteuttaa.

 

Luokituksesta tulee lisää tekstiä jossain vaiheessa...


Lähteitä ja kirjallisuutta  top

Laskentapohjat on tehty harrastusmielessä ja kaikki vastuu niiden hyödyntämisestä jää käyttäjälle. Mikäli haluat virallisen laskelman esimerkiksi rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyydestä, kannattaa se teettää akustiikan ammattilaisella.

top


Ääniä on kuunneltu viimeksi 21.11.2016.